Mielenterveystalo Nuori mieli -podcast jakso 4 | Accurately transcribe audio and video files with Sonix

Mielenterveystalo Nuori mieli -podcast jakso 4: Audio automatically transcribed by Sonix

Mielenterveystalo Nuori mieli -podcast jakso 4: this wav audio file was automatically transcribed by Sonix with the best speech-to-text algorithms. This transcript may contain errors.

Kertoja:
[Rauhallista musiikkia] Nuori mieli on podcast nuorten mielenterveydestä. Jokaisen jakson aihetta käsitellään ammattilaisten sekä nuorten kanssa. Luvassa on siis sekä faktatietoa, että nuorten omia kokemuksia. Mielenterveystalo on Suomen sairaanhoitopiirien yhdessä rakentama ja Helsingin yliopistollisen sairaalan ylläpitämä verkkopalvelu. Mielenterveystalosta löytyy apua erilaisiin tilanteisiin. Millaista apua nuoret ovat saaneet Mielenterveystalon kautta? Entä minkä takia se on ylipäätään perustettu? [Rauhallista musiikkia]

Nimim. Vertaistukea Mielenterveystalon kautta:
Nimimerkki: Vertaistukea Mielenterveystalon kautta Tutustuin nuorten Mielenterveystaloon oman hoitajani suosittelujen myötä. Oon tehnyt sieltä testejä ja omahoitaja. Usein palaan myös tekee omahoitojen harjoituksia, vaikka en enää aktiivisesti palveluu käytä. Nuorten Mielenterveystalo sopii kaikille. Ainoa huono puoli on, ettei siellä ole oikeeta tyyppiä, jonka kaa puhua. Sivustolla on paljon hyvää tietoa ja harjoitteita ja suosittelen palveluu kaikille, jotka haluaa oikeaa tietoo. Sivulle voi kertoo myös omaa stooria ja auttaa toisia nuoria.

Nimim. Työkaluja oman voinnin tukemiseen:
Nimimerkki: Työkaluja oman voinnin tukemiseen Löysin Mielenterveystalon esitteen kouluni infotaululta ja menin sivulle ekaa kertaa pelleilymielessä. Löysin kuitenkin paljon tietoa ja sain myös työkaluja oman vointini tukemiseen. En oo tarvinnu muuta apua ja nykyään chat-palvelu auttaa nopeissa mieltä painavissa asioissa. Oon ohjannut myös muita tutustumaan sivustolle ja omassa harkassani yläasteella pidin nuorille esitelmän mielenterveydestä, johon hyödynsin Mielenterveystalon sisältöä. Kannattaa käydä tutustumassa. [Rauhallista musiikkia]

Reetta-Maria Roiha:
Mä oon Reetta-Maria Roiha ja mä työskentelen HUS-psykiatrialla ja mä vastaan tämmösestä Mielenterveystalo.fi-palvelusta. Mielenterveystalo on tämmönen nettipalvelu, joka on kaikille avoin. Mielenterveystalosta vastaa HUS. Me ylläpidetään ja kehitetään palvelua päältä käsin. Mut meillä on tosi tosi tärkeitä muita kumppaneita, kaikki Suomen sairaanhoitopiirit esimerkiks. Meillä on jokaisessa sairaanhoitopiirissä aluekoordinaattori, jotka pitää palvelupaikkoja siellä yllä ja kertoo muutenkin palveluista alueella. Että tää on koko Suomen palvelu. Ja Mielenterveystalossa on paljon materiaalia ja se on vähän niinku jaoteltu sillä tavalla, että siellä on aikuisten puoli, nuorten puoli ja lasten puoli. Ja sit toki ne sisällöt on siellä sen mukaan, et kellekkä ikäryhmälle ne on tarkotettu. [Rauhallista musiikkia] Mielenterveystalo on tosiaan noin kymmenen vuotta sitten perustettu ja se on lähtösin tuolta HUS:in alueelta, Kellokosken sairaalan tietämiltä. Ja ensinnäkin ajateltiin, että nää tämmöset hoitopaikat oli ennen vanhaan paperisissa kansioissa ja aina ne oli vähän niinku vanhentuneita ne tiedot pikkasen. Sitten tuli idea, että entäs jos ne oliskin netissä ja ne olis aina päivittyny tieto läsnä. Ja se vois olla myös kansalaisille avoin. Ja sit toki, et voisko mielenterveysasioista olla luotettavaa tietoa netissä. Että on paljon tietoo niinku muilla keskustelukanavilla, et ihmiset jakaa tietoa ja kokemuksia. Mutta et pitäiskö olla sit myös semmonen ihan niinku vähän neutraalimpi ja varmasti luotettavaa tietoa antavampi kanava. Ja näin ollen sitten Mielenterveystalo perustettiin ja tosiaan ensin ne palvelupaikat laitettiin sieltä Hyvinkään sairaanhoitoalueelta nettiin ja sitten lähettiinkin koko HUS:istä viemään niit palvelupaikkoja Mielenterveystaloon. Ja sit yhtäkkiä haluttiinkin lähtee kansallistamaan tätä ja lähettiin jokaiseen sairaanhoitopiirin palvelut sitten listaamaan sinne samalla tavalla, kun Hyvinkään sairaanhoitopiirin hoitopaikat ensin. Ja näin ollen nythän siellä on todellakin semmonen palvelupaikka-hakemisto. Että esimerkiksi nuorten Mielenterveystalossa on tämmönen Mikä mua vaivaa ja mistä saan apua -oirenavigaattori. Niin tässä nuori taikka hänen vanhempi voi valita oireen taikka vaivan, mikä on sillä hetkellä mielessä ja sitten lukea vähän lisätietoo siitä ja valita sen jälkeen sitten vakavuusasteet, että onko kysymys lievästä oireilusta vai onko ihan päivityksellinen tilanne vai mitä siltä väliltä ja näitten valintojen jälkeen sitten valitsee vielä paikkakunnan, nii saa listauksen siitä, että minnekkä kannattais tässä tilanteessa hakeutua. Ja näin ollen sitten ei ehkä eksyä vääriin palvelupaikkoihin taikka vaan odotella sitä, että mitä mun tarvis tehdä, vaan saa ohjeistusta siihen, että tässä tilanteessa olisi hyvä, että otat yhteyttä tällaseen paikkaan siellä sun omalla paikkakunnalla. Ja Mielenterveystalo on, paitsi et se on luotettavaa tietoa ihan näitten muitten tietolähteitten, mitä netistä löytyy, niin lisäksi tarvitaan aina tämmöstä luotettavaa tietolähdettä, niin Mielenterveystalo on ehdottomasti sitä. Että siellä on ihan perustietoa: mitä on mielenterveys, miten sitä voi hoitaa, miten voi tukea omaa mielenterveyttään. Sitten on ihan diagnoositietoja. Ja sitten tämmösiä omahoito-ohjelmia ja itsearvioinnin välineitä. Ja meiän suosituinta sisältöä onkin sitten nää itsearvioinnin työkalut. Et siellä on esimerkiksi mittareita masennuksen ja ahdistuksen suhteen, että siellä voi ihan tavallinen kansalainen käydä tekemässä testejä, jonka avulla sit saa vähän tietoo, et mikä se oma tilanne on, että kannattaisko jotakin tehdä. Kenties tutustua meiän omahoito-ohjelmiin taikka ihan hakeutua vaikkapa hoitoon. Ja sit mainitsin noista meidän omahoito-ohjelmista, niin ne on kans toinen todella suosittu sisältö. Että siellä annetaan tukea ja työkaluja semmosiin ihan tavallisiin oireisiin, esimerkiksi ahdistukseen, masennuksen, pakko-oireisiin, unettomuuteen ja sitten ihan tavallisiin elämäntilanteisiin. Kuten vaikkapa eroon taikka parisuhteen omahoitoon. Palvelu on juuri kehitetty tämmöseen todella kynnyksettömästi, että omaa oloa voi vähän arvioida siellä. Ja sitten todellakin ottaa työkaluja heti käyttöön, että ei välttämättä aina tarvita vaikkapa omahoito-ohjelmien kohdalla nii, mitään hoitosuhdetta taikka diagnoosia. Sitä voi kuka tahansa käyttää ihan itsenäisesti. Ja toki niitä sitten käytetään ihan myös hoidon tukena. Et jos mietitään tämmöstä vaikka poliklinistä hoitokontaktia, niin siinähän saattaa olla viikkoja tai viikko väliä, niin siinähän mahtuu kovinkin monta tuntia ja monta tunnetta siihen ammattilaisten tapaamisen välille. Niin sitten on hyvä, että on itsellä semmosia työkaluja, että miten voi auttaa, jos tulee sellanen tilanne vastaan, just vaikkapa ahdistuskohtaus tulee. Niin on hyvä, että osaa itsekin tehdä jotakin, eikä tarvii jäädä sit sen oman tunteen kanssa siihen pohtimaan liian pitkäks aikaa, vaan tietää, mitä tehdä. Ikään kun vähän voitais verrata vaikkapa diabeteksen hoitoon tätä, että enemmän haluttas, että jos on jotakin mielenterveyden vaivaa, nii sitten ihan samalla tavalla, ku diabeteksessa, nii osataa itse reagoida siihen omaan oloon. Ja tiedetään, mitä tehdä, jos olossa tapahtuu jotain heilahduksia suuntaan taikka toiseen. [Rauhallista musiikkia]. No nuorten Mielenterveystalo on toki yritetty sillä tavalla rakentaa, että se olis nuorille houkutteleva ja hyvä ja pikkasen se puhetyyli siellä olis sellanen nuorille sopiva. Toki tää meiän palvelu on jo noin 10 vuotta vanha, että me ollaan sitten ajateltu, että voitais sitä vähän kehittää vielä enemmän nuorille suunnattutuks. Ja näin ollen sitten nuorten Mielenterveystaloon avattiin hieman alle vuosi sitten tämmönen Milli-chatbot esimerkiks. Se on semmonen me kutsutaan sitä Milli-virtuaaliapuriks. Se on semmonen chatti, automaattichatti. Siellä on tällanen Milli, joka vastailee nuorille. Eli ajatellaan, että nuoret ei ehkä haluu seikkailla nettisivuille ja klikkailla edestakasin ja etsiä sitä tietoa. Niin vaan ehkä se tämmösen chat-botin kautta sit sitä tietoo ennemmin ehkä vois saada ja tämmönen kehitettiin sitten tosiaan nuorten Mielenterveystalon puolelle. Ajatuksena, että se Milli osais vastata nuorten yleisimpiin kysymyksiin esimerkiks ahdistukseen ja masennukeen. Sit vähän yksinäisyyteen ja vaikkapa koulukiusaamiseen. Sellanen kehitettiin sitten sinne. Nimenomaan nuorille, et meillähän tosiaan on se Mielenterveystalossa se aikuisten ja nuorten ja lasten puoli. Ja nuorille erikseen on siellä toki sitä ihan diagnoosi- ja hoitomuototietoo. Mut sit on esimerkiksi vaikkapa Toivo kriisistä selviytymisen -omahoito-ohjelma, jossa nuori, joka on vaikka seurustelu loppu, niin voi sit saada vähä vinkkejä, et miten siitä tilanteesta voisi selviytyä. Sit siellä on vaikkapa masennuksen omahoito-ohjelma justiinsa nuorille suunnattu. Siellä on sitä tietoo ja videoita. Ja sitten on ihan tämmösiä tehtäviä. Samantyyppisiä tehtäviä, ku tehtäis sitten vaikkapa ihan ammattilaisen vastaanotoilla. Nuorille meillä on sitten vielä erikseen tämmönen Vapaaksi viiltelystä -omahoito-ohjelma, jossa on esimerkiksi just kokemusasiantuntija kertomassa omaa tarinaansa, mitenkä siitä viiltelystä voi vapautua. Ja siinä on toki samalla luotettavaa tietoo ja niitä työkaluja. Et voi lähtee sitten puuttumaan siihen omaan tilanteeseen. Ja toki tommosella omahoito-ohjelmalla se hieno puoli, että jos nuori kävis vaikkapa pelkästään ammattilaisen vastaanotolla viiltelyn vuoksi, niin tässä sitä tietoo voi käydä siitä viiltelystä ihan vaikka se viiltelystä huolestunut ystävä taikka läheinen, joka ei sinne vastaanotolle oo päässy mukaan. Mielenterveystalo on just tarkotettu siihen, että paitsi se, kellä on se huoli itsestä, niin myös ne, jolla on huoli läheisestä taikka omasta ystävästään, lapsesta, nuoresta, niin voi sitten käydä tutustumassa siihen. Ja samalla saa sitten peilattua vähän, että miten voi olla itse siinä tueksi tai mistä on ylipäätään kysymys. Sit meillä on siellä nuorten Mielenterveystalo kehittänyt myös yhdessä muutaman muun toimijan kanssa tällaisen Chillaa-sovelluksen, joka on sitten taas löydettävissä toki sieltä nuorten Mielenterveystalosta, mutta sitten myös nuorille tutuista sovelluskaupoista. Ja se Chillaa on sitten todellakin sovellukseksi, että se ei oo siellä nuorten Mielenterveystalon sisällä muuten toimi. Chillaa, se on tarkoitettu ihan kaikille suomalaisille nuorille. Että se on avuksi, jos vähän stressiä taikka jännittämistä taikka itsevarmuudessa jotakin kehitettävää, niin Chillaa on tarkoitettu semmoseen tsemppaukseen, että se oma mielenhallinta ja hankalien asioiden kohtaaminen helpottas. Siellä Chillaa:ssa on tämmösiä harjoituksia rentoutumiseen ja mindfullness-mielessä. Ja sitten Chillaa:sta saa myös vinkkejä kiperiin tilanteisiin ja se on semmonen tsemppaava sovellus ja hyvin semmonen nuorten maailmaan tehty yhdessä nuorten kanssa. Että siellä on GIFtejä ja suosikkibiisejä voi laittaa ja semmosta koutsausta jännittävien tilanteiden voittamiseen. [Rauhallista musiikkia] Mielenterveystalo on nyt tuollaisenaan sisältää hyvin paljon tietoo ja niitä työkaluja ja omahoito-ohjelmia moneen eri tilanteeseen. Me pyritään reagoimaan yhteiskunnallisiin tilanteisiin niiku tekemällä sitten esimerkiksi niitä uusia omahoito-ohjelmia sen mukaan, että mitä palautetta on tullu tai mitä yhteiskunnan vaikka mediassa pyörii. Yksi esimerkki tästä vois olla vaikkapa tärkee yhteiskunnan tarpeesta heränny omahoito-ohjelma, joka toteutettiin. Oli tällanen Tukea sukupuoli-identiteetin jäsentämiseen -omahoito-ohjelma, joka myös todella tehtiin tarpeeseen. Et Mielenterveystalo ei halua olla mikään sellanen nettipalvelu, joka on huomattu ja käyttäjiä on, että pidettäs vaan yllä, vaan halutaan todellakin kehittää sekä sisältöjä, olemassa olevia sisältöjä, että sitten uusia sisältöjä. Mielenterveyslosta kysytään palautetta jokaisen omahoito-ohjelman kohdalla erikseen esimerkiks. Ja sit meillä välillä aina kysellään vähän tarkemminkin ja laajemminkin, että mitä meidän palvelusta ollaan mieltä ja. Nyt sitten, kun puhutaan nuorten mielenterveysasioista, niin ollaan myös kysytty niiltä nuorilta, joiden on tiedetty käyttävät nuorten Mielenterveystaloa, et mitä mieltä he ovat. Niin nuorilla, tässä oli esimerkiksi kaks semmost käyttötapausta, niin toinen kerto kaveristaan, joka on käyttäny nuorten Mielenterveystaloa. Nii mihin hän oli käyttäny, nii siihen, että hänellä oli ollu justiinsa ahdistusta ja koulussa tämmönen ryhmätyöt ja esiintyminen oli hankalaa. Ja sitten näistä oli aiheutunu myös sitten unettomuutta, niin hän oli sit käyttäny sitä Chillaa-sovellusta siihen, että se koulutöiden esittely porukan edessä helpottas, että siitä ei tulis niin suurta stressiä. Ja unettomuuden omahoidosta sitten vähän rentoutusvideoita ja unen huolto vinkkejä. Niin tällanen kokemus oli yks aika kiva. Ja sitten toinen oli sellanen, että potilas tai tämä nuori oli ihan potilaana ollu osastohoidossa ja päässy sitten sieltä osastoltakin sitten ihan poliklinikkajaksolle ja kotiin ja kaikki hyvin. Mutta sit hän oli kuvannu just sitä, että todella on sitä tarvetta siellä kotona. Et miten mä pärjään yksin, jos mulle tulee paha olo, niin hän oli sit halunnu harjoitella niitä taitoja yhdessä sitten sairaanhoitajan kannsa. Ja he oli sitten käyny ahdistuksen omahoito-ohjelmaa läpi ja sieltä sitten taitoja ja työkaluja opetelleet ensin yhdessä ja sitten potilaalla, tällä nuorella, oli nää kaikki työkalut käytössä aina kotona. Että ei tarvinnukaan sitten selviytyä yksin niistä tilanteista, vaan tiesi aina, että voi palata Mielenterveystaloon katsomaan, että mitenkä se harjotus nyt menikään ja tehdä rentoutusharjoituksia ja sitten semmosen huolihetki-harjoituksen sieltä meiän sivuilta. Niin toki näin palvelusta vastaavana aina tämmöset tarinat, joissa saa tietää sitten tasan tarkkaan, että millasia kokemuksia nuorilla siitä palvelun käyttämisestä on, nii ne aina rohkasee sitten kehittämään eteenpäin ja pitämään palvelua yllä. Nää kaikki tarinat on aina sellasia, jotka sitten auttaa palvelun ylläpidossa ja kehittämisessä. Ja toki lämmittää mieltä, et jos joku on sieltä avun saanut, niin se aina tuntuu hyvälle. Ja tosiaan tää on rakennettu ja kehitetään jatkuvasti esimerkiks tää Milli sillä tavalla, että palautteen mukaan, että mitä Milliltä kysytään, nii sitä jatkokehitetään. Ja sitten sen mukaan tosiaan, et mitkä nuoria on askarruttanu. Et ensin me julkastiin sinne ahdistuksesta ja masennuksesta materiaalia, et Milli osaa vastata niihin, mutta sittenpä huomattiinkin heti aika nopeasti käyttöönoton jälkeen, että nuoret tuleekin sinne kysymään yksinäisyydestä ja koulukiusaamisesta. Et ei ne välttämättä heti osaa sanoo, että on ahdistuksesta kysymys ja mitä voisin tehdä. Ja sit siellä Millissä esimerkiks on jo näinkin pienellä aikavälillä, niin käyty jo semmonen 12 000 keskustelua, joista on kyllä tullu sekä positiivista, että kehittämispalautetta oikein hyvvin, että ollaan kovin tyytyväisiä siitä. [Rauhallista musiikkia]

Kertoja:
Nuori mieli -podcast sarja on toteutettu yhteistyössä Nuorten Mielenterveystalon ja Karelia Ammattikorkeakoulun kanssa. Mielenterveystalo on kerännyt nuorten kommentteja käsitellyistä aiheista. Näitä kommentteja kuullaan ääneen luettuina aina jokaisen jakson alussa. Podcast-sarjalla on tarkoitus rohkaista jokaista nuorta hakemaan tukea mieltään painavissa tilanteissa.

Sonix is the world’s most advanced automated transcription, translation, and subtitling platform. Fast, accurate, and affordable.

Automatically convert your wav files to text (txt file), Microsoft Word (docx file), and SubRip Subtitle (srt file) in minutes.

Sonix has many features that you'd love including advanced search, automated subtitles, secure transcription and file storage, automated translation, and easily transcribe your Zoom meetings. Try Sonix for free today.